Näin alkoi lapaskuu. Malli omasta päästä, lankoina Nalle ja jokin samanpaksuinen pätkävärjätty norjalainen lanka, vyöte hukassa kuten myös langan nimi muististani. Varressa on vinoreunaista pitsiä, kaipaisi ehkä pingotusta jotta kuvio näkyisi. Joustimen sijasta käytin valepalmikkoa, joka jatkuu myös lapasen päälliosan reunoilla, vaikkei se nyt tästä kuvasta juuri erotukaan. Jahka tämä pitkävartinen kaveri saa joskus parin, kirjon vielä tuohon selkämykseen kukkia tahi jotakin vastaavaa piristettä.

Olinkin unohtanut kuinka nopeita lapaset ovat tehdä, tämä syntyi yhdessä illassa telkun ääressä. Vaihtelin puikkojen kokoa saadakseni lapasta mallikkaammaksi, kämmenosa on tehny puikoilla nro 3, pitsissä käytin puolikkaan suurempia.



Yksinäinen lapanen vaanii karvaeläimiä.

Otsikon mukaisesti Kiri tuli valmiiksi. Pitsin pingottaminen yllätti meikäläisen - äiti oli toivonut huivin korkeudeksi vain noin puolta metriä, mutta tuplasin sen onnistuneesti :) Toivottavasti huivi kelpuutetaan vielä. Vähän batmanhenkinen oli tämä pingoitusvaiheessa:



Kuvan vasemmasta nurkasta paljastuu järkyttävä salaisuus: kyllä, omistan jumppapallon. Viimeksi olen käyttänyt sitä viime talvena, asuessani vielä TOAS Tekniikantorneilla. Yritimme kämppiksen kanssa hiljentää yläkerran kanta-astujaa pompottamalla jumppapallojamme vasten kattoa. Talon irc-kanavalta on käynyt viime aikoina ilmi, että kyseinen kanta-astuva yksilö senkun jatkaa terroriaan, näin vuotta myöhemminkin.



Vielä yksityiskohta Kiristä. Olen huiviin erittäin tyytyväinen, ja aloitan samanlaisen itsellenikin. Malli säilytti mielenkiintoisuutensa loppuun saakka - sopivan helppo kuitenkin luennoilla ja telkun ääressä väsättäväksi. Lankana tässä yksilössä Novitan Florica,  jota kului arviolta 150g, puikoilla kokoa 4.
Seuraavana puikoille pääsevät aiemmin mainitut pääkallolapaset, kun tänään saan niihin tulostetut ohjeet. Jos sitten vaikka saisi tälle pitsireunaiselle neidille parinkin joskus aikaan :)